LAKU-lähete

Jokaisella lapsella ja nuorella on lakiin kirjattu oikeus osallistua taiteeseen ja kulttuuriin. Kuntien tulisi pohtia, miten tämän oikeuden toteutuminen voitaisiin taata. Lapsille ja nuorille tulisi tarjota palveluja aktiivisesti etenkin silloin kun heidän vanhempiensa resurssit ovat jollakin tavoin heikentyneet.

LAKU-lähete on yksi käytännön ratkaisu, joka lisää osallisuutta, hyvinvointia ja aktiivista toimijuutta. LAKU-lähetteen antaminen kertoo, että lapsi tai nuori on mahdollisuuden arvoinen.

Mistä on kysymys?

LAKU-lähete on ammattilaisen lapselle tai nuorelle antama velvoittamaton lähete, joka oikeuttaa ja kannustaa osallistumaan kulttuuritoimintaan. Mahdollisen osallistumismaksun maksajana toimii kunta tai palvelun tuottaja.

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta kulttuuripalveluihin on edistetty Lastenkulttuurikeskus Verson jäsenkunnissa Etelä- ja Pohjois-Savossa rakentamalla yhteistyömalli kulttuurisen osallisuuden huomioimiseksi osana sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita. Esikuvina ovat Tampereen kaupungin Kulttuurilähete sekä Kaikukortti-malli. Verson hallinnoimaa LAKU-lähete -hanketta (2018-2019) rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö.

LAKU-lähete-toimintamallissa esimerkiksi neuvoloiden tai koulujen terveydenhoitajat, koulukuraattorit, kasvatus- ja perheneuvolan työntekijät tai muut lasten ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset voivat antaa perheelle lähetteen, jolla ohjataan kulttuuripalveluiden pariin.

Hankkeen aikana lähetteen ottivat käyttöön Pieksämäki, Varkaus, Joroinen, Juva ja Rantasalmi. Jokaisella kunnalla on omanlaisensa toimintamalli. Varkaudessa LAKU-lähetteitä antaa neuvola, koska koululaisten harrastuksia tukevat jo muut tahot. Rantasalmella tuetaan LaKu-passilla lasten ja nuorten harrastustoimintaan osallistumista ja saavutettavaa toimintaa (esim. harrastusavustajat). Joroisissa, Pieksämäellä ja Juvalla on laaja kirjo si-ku-so-te-ammattilaisia, jotka voivat LAKU-lähetteitä antaa.

Kunnat ovat olleet tyytyväisiä LAKU-lähetteeseen. Saatu palaute on ollut toimintaperiaatteita vahvistavaa. LAKU-lähete on aidosti nähty sekä kuntalaisten että ammattilaisten näkökulmasta positiivisena ja ennaltaehkäisevänä toimintamallina, joka on luonteva osa lasten, nuorten ja heidän perheidensä kohtaamistyötä.

Millainen LAKU-lähete on, minne lähetetään ja millä perusteilla?

LAKU-lähetteen malli
LAKU-lähete on saajalleen visuaalinen muistilappu, johon myöntäjä kirjaa suosittelemansa sisällön ja ajankohdan. Lähetettä ei esitetä toimintaan osallistuessa.

LAKU-lähete viestii kulttuuritoiminnan painoarvosta, kyse ei siis aina ole toiminnan maksullisuudesta.

Lähetteen kohteena voivat olla esim.
a) avoin kulttuuritoiminta, mm. lastenkulttuurikeskuksen työpajat ja tilaisuudet kirjastoilla, perhekerhoissa, tapahtumissa tai erilaisissa taidelaitoksissa
b) erilaiset kurssimuotoiset toiminnot, kuten taideleikkikoulut, muskarit, taiteen perusopetus (mm. tanssi, kuvataide, musiikki, sanataide, teatteri), joiden tuottajana ovat esim. vapaan sivistystyön tai taiteen perusopetuksen järjestäjät, kuntien eri sektorit tai erilaiset järjestöt
c) koulujen kerhotoiminta
d) taidetoimijoiden eri tilaisuudet
e) kohderyhmälle räätälöidyt kurssit tai tilaisuudet

LAKU-lähetteen voi antaa kun yksi tai useampi näistä kohdista täyttyy:

  • lapsi/nuori (tai hänen vanhempansa) tuntuu alakuloiselta tai masentuneelta
  • lapsi/nuori kaipaa mielekästä tekemistä
  • lapsi/nuori/perhe on yksinäinen
  • lapsella/nuorella on oppimisvaikeuksia, kehitysviivästymiä, käytöshäiriöitä tai jokin pitkäaikaisesti vaikuttava vamma tai sairaus
  • lapsella/nuorella/perheellä on vaikea elämäntilanne
  • lapsella/nuorella on lahjakkuutta tai motivaatiota, jota hänen tulisi saada kehittää
  • lapsen/nuoren kohtaavalle ammattilaiselle tulee tunne, että kulttuuritoiminnalla olisi positiivinen vaikutus lapsen/nuoren hyvinvointiin

LAKU-lähetteen antaminen edellyttää, että

  • Lapsi/nuori/perhe haluaa ottaa lähetteen vastaan.
  • Lähete annetaan kannustavin saatesanoin. Lähete ei saa leimata tai velvoittaa ketään vaan sen tulisi tarjota toivoa ja mahdollisuuksia.
  • Lähialueelta löytyy toimintaa, johon on mahdollista mennä mukaan.
  • LAKU-lähete ei koskaan korvaa tai saa vaikeuttaa muun avun saamista! Lähete voi kyllä toimia rinnakkain ja täydentävästi muun avun kanssa.
  • Lapsi/nuori/perhe on sellaisessa kunnossa, että kulttuuritoimintaan osallistuminen on mahdollista eikä uuden aloittaminen horjuta liikaa hänen/perheen voimavaroja.

MIKSI tarjota LAKU-lähetettä?

  • Korvaavat ryhmäkokemukset auttavat selviytymään yhteisön ulkopuolelle jäämisen herättämistä tunteista ja kriiseistä.
  • Sosiaaliset suhteet ja luovuus kantavat meitä elämässä ja toimivat suojaavina tekijöinä myös elämän haasteissa.
  • Kulttuurin harrastaminen lisää elämänhalua ja koettua terveyttä ja oman elämän arvon tunnetta.
  • Mahdollisuuksien avautuminen ja osallisuuden kokeminen vahvistavat toivoa.
  • Tasa-arvoisemmat lähtökohdat elämässä vähentävät syrjäytymistä.
  • Taide antaa mahdollisuuden vuorovaikutukseen ihmisen sisäisen ja ulkoisen maailman välillä. Omien vahvuuksien löytäminen ja kehittäminen auttavat rakentamaan identiteettiä.
  • Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen voimauttaa: lapsi/nuori on uuden mahdollisuuden arvoinen!

LAKU-lähete 2018-2019 -hankkeen toimenpiteet

LAKU-lähete -hankkeessa tehtiin vuosina 2018 -2019 alueellisia kokeiluja eri toimintaympäristöissä ja selvitettiin, miten toimintaa voi rahoittaa jatkossa yhteistyössä eri toimijoiden ja kuntien eri sektoreiden kesken. LAKU-lähete-toimintamallissa esim. neuvoloiden terveydenhoitajat, kouluterveydenhoitajat, omahoitajat tai kasvatus- ja perheneuvolan työntekijät voivat antaa tuen tarpeessa olevalle lapselle, nuorelle tai perheelle lähetteen, jolla ohjataan kulttuuripalveluiden pariin.

Hankkeessa koulutettiin ja perehdytettiin sote-sektorin toimijoita laadukkaan lastenkulttuurin käsitteisiin ja alueen tarjontaan sekä tuotettiin materiaalia viestinnän tueksi. Hankkeen koordinaattori Helinä Juurinen toimi eri tahojen ”tulkkina” ja yhteyshenkilönä sekä koordinoi hankkeessa toteutettavia kartoituksia, koulutuksia ja paikallisia kokeiluja.

LAKU-lähetteen esikuvina olleista Tampereen kaupungin Kulttuurilähetteestä ja Kaikukortista poiketen LAKU-lähete viestii kulttuuritoiminnan painoarvosta, kyse ei siis aina ole toiminnan maksullisuudesta.

Hankkeen tulokset ja vaikutukset

Hanke nivoutui ajallisesti maakuntauudistukseen ja maakunnallisiin LAPE-muutosohjelman hankkeisiin. Kulttuurilähetteen malli luotiin käyttövalmiiksi sopivaan aikaan kun maakunnat ottavat käyttöön uudet perhekeskusmallit, jotta toimintamalli tukee perhekeskuksen moniammatillisia tavoitteita lastenkulttuurin osalta.

LAKU-lähete -hankkeen tuloksena syntyi uusi toimintamalli, joka hyödyntää taustatietoa Tampereen Kulttuurilähetteen ja Kaikukortin erilaisista ratkaisuista, mutta muotoutui hankkeen aikana paikallisia tarpeita palvelevaksi ja alueelle ominaiseksi.

LAKU-lähete on herättänyt moniammatillista mielenkiintoa ja yhteistyötä, koska sen nähdään tarjoavan toiminnallisia vastauksia Savon alueen hyvinvoinnillisille erityishaasteille.

Vaikutukset näkyvät
a) lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevan kulttuurin saavutettavuudessa ja perheiden koetussa hyvinvoinnissa osallisuuden lisääntymisenä
b) taiteen ja kulttuurin arvostuksen nousuna osallisuuden lisäämisessä
c) sote-sektorin ammattilaisten tarjoaman palveluohjauksen monipuolisuudessa kulttuurisen osallisuuden vahvistamiseksi
d) lastenkulttuurin alueellisen toimijaverkoston tiiviissä yhteistyössä

LAKU-lähete sai valtakunnallisen KunTeko-palkinnon marraskuussa 2019 sarjassa Innostava kehittämisteko / Kulttuuri ja vapaa-aika. LAKU-lähete löytyy verkosta kuntien kehittämistekoja esittelevältä Tekojen Torilta. TAIKEn 100 minuuttia taidetta viikossa –kampanjassa tuimme Varkauden neuvolaa edelläkävijänä ja kampanja toi näkyvyyttä myös LAKU-lähetteelle. Nämä esilläolot edesauttavat toimintaideoiden ja käytännön kokemusten levittämistä. Myös Lastenkulttuurikeskusten liiton, Kulttuurisote II:n ja TAIKEn kokoamien tapaamisten ja foorumien kautta hanke on saanut toimintaansa esille valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin.

Hankkeen yhteistyökumppanit

Lastenkulttuurikeskus Verson jäsenkunnat (Heinävesi, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Leppävirta, Pieksämäki, Rantasalmi, Savonlinna, Varkaus) olivat hankkeessa mukana kuntajäsenyyden kautta. Myös vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen toimija ja Versoa hallinnoiva organisaatio Soisalo-opisto (Varkaus, Joroinen, Heinävesi, Pieksämäki, Leppävirta) oli hankkeen yhteistyökumppani.

Etelä-Savon maakuntaliitto laati hankekaudella kulttuurihyvinvointisuunnitelman, jota hanke tuki lastenkulttuuripalvelujen osalta.

Pohjois- ja Etelä-Savon maakuntien Lape-uudistustyön yhteydessä kehitettiin hankekaudella perhekeskusmallia, jonka toimijat olivat hankkeen luontevia yhteistyökumppaneita.

LAKU-lähete -hankkeen loppuraportti (Ladattava PDF)