Unohtuneet eväät

Unohtuneet eväät- teeman taustalla on kulttuuriperintökasvatus, paikallishistoria, vanhat valokuvat ja esineet sekä kuvitteellinen tarina Eetu-pohjasta, joka vie isälleen töihin eväät, jotka unohtuivat kotiin.

Unohtuneet eväät – draamatuokio 1

Taidekasvattaja Minnamaria Koistinen, Lastenkulttuurikeskus Verso

Esiopetusryhmien kanssa Unohtuneet eväät -draamatarinaa käsitellään eri taideaineita painottaen (draama-, sanataide-, tanssi-, visuaalinen- ja musiikkituokiot) useammissa yksittäisissä tuokioissa. Tarinan ”Unohtuneet eväät” sisältöä käsitellään laajemmin kuin pienempien kanssa (ks. linkki).

Tarvikkeet:

  • vanhoja valokuvia, matkalaukku, ämpäri, eväät (ruisleipä ja suolakalat, maitopullo villasukassa*), vanhoja esineitä, esim. lehmänkello, puupalikat

 (* eväät valmistettu vaahtomuovista ja maitopullo on sisältä maalattu)

  • mahdolliset aikakoneeseen tarvittavat lelut/esineet (ks. lämmittely)
  • ohjaaja pukeutunut ajanmukaisesti tai hänellä on jokin viitteellinen asuste
  • draamalliseen ja liikunnalliseen tuokioon tarvitaan avara tila
  • visuaaliseen tuokioon tarvitaan pöydät ja tuolit

Draamatarina: Unohtuneet eväät

Valmiiden kuvien ja tarinan pohjalta johdatetaan lapset menneeseen aikaan 1920-luvulle draamaleikin keinoin. Toiminnallisessa tuokiossa liikutaan, leikitään ja lauletaan, tehdään äänimaisemia, harjoitellaan tunneilmaisua ja eläydytään ajan miljööseen.

Tarinan voi toteuttaa lukemalla se ensin kokonaan tai osissa, josta jäljempänä toimintaohjeet.

Unohtuneet eväät

Auringon ensisäde ikkunan raosta osuu Eetun silmään ja herättää hänet. Kissa haukottelee ja venyttelee itseään, mutta pian valpastuu ja höristelee korviaan. Hiiri rapistelee porstuassa.

Äiti on juuri astumassa ovesta sisään kun hän meinaa kompastua ulos säntäävään kissaan. Äiti saa juuri laitettua ämpärin lattialle, mutta polttopuut putoavat.

Isä herää äristen ja menee ulos. Vauva puhkeaa parkumaan. Isoveli, isot siskot ja pikkusisarukset heräilevät oljilta lattialta ja tuvan penkeiltä mutisten ja huokaillen. Äiti on jo saanut tulet hellaan.

Aamupalasen jälkeen isä lähtee töihin ja ottaa isoveljen apumieheksi. Isosisko jää äidin kanssa kotiin hoitamaan pienempiä lapsia.

Eetu huokaisee, koska hän ei ole vielä tarpeeksi vanha isän apulaiseksi. Eetun mietteet katkaisee äidin huudahdus:

”Voi kauhistus, isä ja Kaarlo unohtivat eväät!”

Eetu pääsi sittenkin isän työpaikalle, sillä hänen piti lähteä viemään eväitä.

Tarina: Minnamaria Koistinen, Soisalo-opisto / Lastenkulttuurikeskus Verso 2015

Lämmittely/Aloitus: Aikakone

Tuokio voidaan aloittaa menemällä aikakoneella menneeseen. Jos tila on iso, voidaan huoneeseen sijoitella vanhoja esineitä ja ohjaajan johdolla kuljetaan jonossa vuosikymmen kerrallaan ajassa taaksepäin. Esineet voivat olla myös piirin keskellä jossain laukussa, ja sen ympäri pyöritään. Yksi kierros vie vuosikymmenen taaksepäin ja esine nostetaan tarkasteltavaksi. Jokainen oppilas voi liikkua myös omalla aikakoneella ja sovitaan vain jokin merkki kun aikakone pysähtyy. Aikakoneen toimintamallin voi kehitellä itselleen sopivaksi.

Tarina ja toimintaohjeet limittäin

(Näytetään kuva tarinan perheestä)

Unohtuneet eväät, toiminnallinen draamatarina

Auringon ensisäde ikkunan raosta osuu Eetun silmään ja herättää hänet. Kissa haukottelee ja venyttelee itseään, mutta pian valpastuu ja höristelee korviaan. Hiiri rapistelee porstuassa.

Toiminta

  • tunne kun aurinko häikäisee
  • haukotellaan ja venytellään kuin kissat, valpastutaan kun kuullaan hiiren rapina, liikutaan kissan ja hiiren lailla
  • voidaan tehdä ääniä: haukotuksia, naukaisuja, hiiren rapinaa
  • hiiri ja kissa – leikki

Äiti on juuri astumassa ovesta sisään kun hän meinaa kompastua ulos säntäävään kissaan. Äiti saa juuri laitettua ämpärin lattialle, mutta polttopuut putoavat.

Toiminta

  • tasapainoharjoittelu: kävellään tilassa (esim. rytmikapulat), merkkiääni: seis! ->patsaat

Isä herää äristen ja menee ulos. Vauva puhkeaa parkumaan. Isoveli, isot siskot ja pikkusisarukset heräilevät oljilta lattialta ja tuvan penkeiltä mutisten ja huokaillen. Äiti on jo saanut tulet hellaan.

Toiminta

  • ärinää, parkumista, mutinaa, huokailua kokeillaan yhdessä ja ryhmissä
  • äänikuoroteos yhdessä: ryhmät erikseen ja yhtä aikaa, hiljaa – kovaa, eri rytmeissä vuoronperään

Aamupalasen jälkeen isä lähtee töihin ja ottaa isoveljen apumieheksi. Isosisko jää äidin kanssa kotiin hoitamaan pienempiä lapsia.

Eetu huokaisee, koska hän ei ole vielä tarpeeksi vanha isän apulaiseksi. Eetun mietteet katkaisee äidin huudahdus:

”Voi kauhistus, isä ja Kaarlo unohtivat eväät!”

Eetu pääsi sittenkin isän työpaikalle, sillä hänen piti lähteä viemään eväitä.

Toiminta:

Tunnepeili: tunnepatsaat

  • oppilaat jaetaan kahteen riviin vastakkain
  • vastapäiset parit peilaavat toistensa tunteita vuoronperään, tunne jähmetetään patsaaksi
  • tunteet: Eetun pettymys/suru (ei pääse isän mukaan), äidin hätäännys/kauhistus (eväät unohtuivat), Eetun ilo (pääsee sittenkin viemään eväitä), Eetun jännitys/pelko (yksin lähtee viemään eväitä)
  • keskustellaan miten ne näkyivät kasvoilla ja kehossa

 

Eetu lähtee eväiden kanssa metsän poikki (metsäkuva)

  • lähdetään kulkemaan ympäri tilaa: kiemurrellaan polulla, tasapainoillaan puun rungolla, kuljetaan upottavalla suolla, hypätään puun rungon yli ym. mitä vain keksii riippuen tilasta, oppilaat seuraavat jonossa perässä

Hevosrattaat tulevat, saavutaan kaupungin kadulle / kylätielle (hevoskuva)

Hevosrattaat + puukuorma

  • kärrileikki isommille: kuljetetaan paria jaloista, toinen kävelee käsien varassa (5-6v)
  • laululeikki: Asikkalan puiset rattaat (Tule, tule leikkiin. 1994. Gummerus Kirjapaino Oy)

Saavutaan tehtaalle (tehdaskuva)

Työn tekeminen Sorsakosken / Varkauden tehtailla

  • naulaaminen
  • sahaaminen
  • raskaiden taakkojen nostelu
  • kammen veivaus
  • pyörivät telat: lattiaa pitkin tai seisten

Sorsakoski:

  • sulaa metallia kaadetaan astiaan
  • aterinaihiot tehdään stanssauslaitteella (esim. lyödään kädet suorana yhteen, sormet harallaan: haarukat, sormet yhteen: veitset, kämmenet kuppiasentoon: lusikat)

Varkaus:

  • tukit pyörivät lattiaa pitkin tai seisten
  • liukuhihna: lapset rivissä lattialla kuin telat, pyöritään liukuhihnalla samaan suuntaan yhtä aikaa (yksi voi mennä telojen päälle ja telat kuljettavat tukkia, mielellään maton päällä)
  • hakkuri hakkaa puut pieniksi
  • keitetään sellua, ”puuroa”
  • litistetään paperiksi (”kaulitaan”), lapset mahd. litteänä lattialla
  • luetaan sanomalehteä pareittain, vaihdetaan osia (seisotaan vastakkain, toisella kädet auki, toinen kääntelee niitä kuin lehden sivuja)

Evästauko (lehmänkello)

Aikakoneella takaisin nykyaikaan

Mielikuvituskone

  • yksi aloittaa liikkeen + äänen, muut vapaasti yksi kerrallaan liittyvät mukaan
  • koneen liike voidaan hidastaa/nopeuttaa/pysäyttää

Muunnelmat:

  • voidaan kysyä lapsilta vaihtoehtoja, mitä Eetu kohtaa matkalla työpaikalle esim. maatila, tori ym.
  • otetaan huomioon paikallishistoriaan liittyvät työt esim. metsätyöt, maatilan työt, rakennustyöt, tehdastyöt, kanavan rakennustyöt ym.

Unohtuneet eväät – visuaalinen tuokio 1

Visuaalisten taiteiden opettaja Kaarin Oresmaa, Soisalo-opisto

Tarvikkeet:KAARIN?

– Luetaan tarina läpi tai muistellaan tarinaa

– Tarinassa Eetu lähtee viemään eväitä isänsä työpaikalle. Missä Eetun isä voisi olla töissä?

Lapset valitsevat mustavalkokuvakopioista yhden kuvan, joka esittää miestä eri työn touhussa. Kuvissa otetaan huomioon paikkakuntakohtaiset kulttuuriperinnölliset taustat.

– Kuvasta leikataan hahmo irti ja liimataan se paperille.

– Lapset jatkavat kuvaa lyijykynällä keksien itse hahmolle uuden työpaikan sekä sen mitä hahmo on juuri kuvassa tekemässä.

– teokset väritetään puuväreillä

– lopuksi jokainen kertoo mitä kuvassa tapahtuu.

Unohtuneet eväät – visuaalinen tuokio 2

Visuaalisten taiteiden opettaja Kaarin Oresmaa, Soisalo-opisto

(jos tuokio 1 on jo toteutettu saman ryhmän kanssa)

TARVIKKEET?

– Muistellaan tarinaa

– Keskitytään tarinassa siihen mitä Eetu näki tai koki, kun hän palasi kotia päin ja kulki pitkin polkua tiheän metsän halki.

– Hän näkee sammaleisen kiven kolossa metsän otuksen (lapsille näytetään kuvaa tiheästä metsästä ja metsänotusmallista)

– lasten tehtävä on tehdä metsänotukselle sisaruksia MILLÄ TEKNIIKALLA; MILLAISIA?

Unohtuneet eväät – sanataidetuokio

Sanataideohjaaja, teatteri-ilmaisun ohjaaja Iiris Salmela, Lastenkulttuurikeskus Verso

Tarvikkeet:

  • Tarina: Unohtuneet Eväät
  • Vanhoja esineitä ohjaajan taskuissa tai laukussa
  • Vanha valokuva perheestä

Lämmittely

  • oman nimen alkukirjan koko kropalla
  • ryhmä kirjoittaa kuusikirjaimisen sanan yhdessä

Loruttelua

  • leikin kanssa vanha loru Maanantaina makkarat tehtiin, tiistaina tikut vuoltiin.. jne.
  • tehdään oma versio lorusta ja keksitään siihen oma leikki

Tarina taskusta

  • Ohjaajalla on mekko, jonka taskuista lapset saavat ottaa esineitä (saavat valita taskun). Taskussa voi olla ns. vanhoja tavaroita tai vanhoja ”leikkikaluja”, esimerkiksi kivi ja kulunut emalimuki. Tarina tehdään kertomalla sitä vuorotellen.

Kerrotaan kuvasta (tarinan kuva perheestä)

Ohjaaja lukee tarinan Unohtuneet eväät

Ryhmästä otetaan valokuvia luokassa niin, että jokainen saa valita, ketä vanhan viitekuvan henkilöä esittää kuvassa ja asettuu samaan paikkaan kuin kuvassa. Myös opettajat voivat tulla mukaan kuvaan.

Näitä, sekä tarinaa taskusta Eetun tarinaan liittyen voidaan käyttää toisessa tuokiossa.

Unohtuneet eväät – draamatuokio 2

Sanataideohjaaja, teatteri-ilmaisun ohjaaja Iiris Salmela, Lastenkulttuurikeskus Verso

  • lämmittelynä erilaisia liikkumistapoja, siis liikelaatuja: liiku hitaasti, nopeasti, raskaasti, kevyesti jne.
  • muutama äänimaisema lasten omista ideoista
  • palataan vanhan valokuvan äärelle ja kerrataan, mitä kuvassa näkyy
  • draamatarina Unohtuneet eväät: herääminen ja aamun toimet, eli tarina ja toiminnat
  • äänimaisema aamusta, matkasta metsän poikki, hevoskärrystä, tehtaasta
  • erilaiset koneet eli lapset muodostavat liikkuvan ja ääntelevän patsaan. Lapset saavat päättää, mitä kone valmistaa. Harjoituksen voi toteuttaa myös niin päin, että lapset saavat sanoa jonkun koneen ja sitten toteuttavat sen.

 

Unohtuneet eväät –  tanssituokio

Tanssin suunnittelijaopettaja Anna Savolainen, Soisalo-opisto

Ennen vanhaan

Tutustuminen ja herättely

  • Koiramäen Talvi (Mauri Kunnas) – kirjasta kuva tuvasta ja pihapiiristä
  • tarinaa Mammastani 93v. ja hänen lapsuudesta maalla

 

Laululeikki (mikä, mistä?):

Piirin keskellä osa ryhmästä, toiset kehällä laulaa laulua. Keskellä olevat hyppii.

Käy piiriin, käy piiriin, käy ystävysten piiriin, mikä nimi, mikä nimi, kerro se mulle.

Jokainen vuorollaan pääsee kertomaan nimen.

Käy läpi, käy läpi, käy ruusupensaiden läpi. Etsi paikka, piiristä uusi.

Kehällä olijat nostavat portit (kädet ylös) ja toiset pujottelevat läpi. Pujottelijat etsivät lopuksi sellaisen lapsen kuka ei ole ollut piirin keskellä ja työntävät kaverin keskelle.

Lämmittely

Laululeikki Tiu vou vou (Kiekkumaralla):

Maatilan eläimet, keskustellaan mitä eläimiä on ja on ollut maatilalla.

Tehdään liikkeet laulun mukaan. Välisoitolla liikutaan kävellen, polvennosto hyppelyillä, laukalla, varsahyppelyillä, omalla tavalla.

muna, kippura

kana, siivet

kukko, heltta päänpäälle ja passe kävely (mitä tarkoittaa?)

koira, uidaan koiraa

kissa, uidaan kissaa

pässi, sarvet ja kuovitaan jalalla maata

lehmä, ammuu

hevonen, varsahyppyjä

Kerrataan edellinen jutellen ja liikkeet muistellen. Johdatellaan seuraavaan, mitä on ennen vahaan leikitty?

Arvaa mikä maatilan eläin?

Ryhmä jaetaan kahteen osaan (punaiset ja siniset) sekä otetaan eläinkortit.

  • Siniset kääntävät selän
  • Punaiset saavat nostaa yhden eläinkorteista. Punaiset lähtevät liikkeelle pantomiimina kortin eläintä esittäen.
  • Siniset laskevat kolmeen ja kääntyvät katsomaan. Punaiset jähmettyvät patsaaksi.
  • Siniset arvaavat, mitä eläintä punaiset esittävät.
  • Punaiset ottavat liikkeen ja vielä kolmanneksi äänenkin mukaan

Sormikoukku

  • pareittain vastakkain, jalat peräkkäin
  • oikean käden etusormet koukussa ja toinen yritetään horjuttaa pois paikalta.

Maatilan töitä (Ellin polkka)

Mitä töitä on maatilalla? Opettaja rakentaa liikesarjan lasten ehdotuksien mukaan.

Tanssissa kuitenkin:

  • pyykin pesu, avannossa huuhtelu ja jäätyminen patsaaksi, sahaus, puiden halkominen, ratsastus, lypsäminen, lannan luonti ja lakaisu, tulen sytytys ja puuron keitto

Juhlat

Näytillä kansallispuvut Munsalan puku (tytöt) ja Hämeen puvusta housut ja liivi (pojat) sekä supikkaat.

Mietitään mistä vaatteet saatiin ennen vanhaan?

Piiritanssi:

  • piirissä laukka-askelia tai juoksuaskelia kehällä
  • kantapäät keskelle
  • toiseen suuntaan sama
  • nopeammat kantapäät keskelle
  • rusina ja suuri piiri x 2
  • oman parin kanssa ympäri
  • hypyt kyljet vastakkain tai lähelle kaveria ja omalle paikalle
  • piiriin kehällä laukka-askeleet
  • kannat keskelle
  • kantahyppelyillä liikutaan tilassa
  • pyöritään ympäri, kädet ylhäällä

Rauhoittuminen

Mitä soittimia soi edellisessä musiikissa? Mietittiin miten juhlissa on ennen vanhaan musiikkia soitettu? (Hambo, Timo Väänänen) Kanteleesta kerrottiin muutama sana.

Parit: etummainen silmät kiinni, takimmainen tekee etummaiselle:

– sormilla sateen ropinaa

– etusormilla kiemuroita

– kämmenet selkään

– rystyskävelyä

– pyyhitään kaikki pois

 

Unohtuneet eväät – musiikkituokio eskareille

Taidekasvattaja Minnamaria Koistinen, Lastenkulttuurikeskus Verso

  • muistellaan mitä tarinassa tapahtui
  • ohjaaja on valinnut soittimet, jotka edustavat tarinassa esiintyviä hahmoja tai toimintoja (tämä nopeuttaa tuokiota, soittimet voidaan valita myös yhdessä lasten kanssa)
  • lapset saavat valita soittimen
  • luetaan tarina samalla soittaen äänet (esim. marakassi edustaa kissaa)
  • kehotaputukset + loru:

”Tehdas käyntiin lähtee nyt” (etenee tavuttain, yksi tavu/liike): TEH=kädet yhteen taputus, DAS=läpsy rintaan, KÄYN=läpsy rintaan, TIIN=läpsy reiteen, LÄH=läpsy reiteen, TEE=polku jalalla, NYT=polku jalalla (vauhtia voi hidastaa – kiihdyttää ja keksiä omia lisäliikkeitä jatkaa/muuttaa lorua)

  • kone + ääni, parityö – toinen keksii koneen liikkeen ja toinen tekee liikkeeseen sopivan äänen, vaihdetaan osia (voi olla mikä tahansa mielikuvituskone, äänen voi tuottaa keholla tai soittimella)
  • lapset saavat kertoa koneestaan ja mitä se valmistaa (jos ei keksi itse, muut voivat auttaa)
  • puolet ryhmästä tekee yhteisen koneen, puolet ryhmästä säestää liikkeitä , vaihdetaan osia
  • rauhoittuminen: piiri istuen jonomuodostelmassa-> selkäkirjoituksia, silityksiä, sateen ropinaa, viestejä ym. mitä mukavaa vain keksitään, voi olla tarina