Erilainen kirahvi

”Kirahvi tahtoo tanssia” (Andreae, Giles, 2000. Kustannus Mäkelä Oy) -kuvakirjan teemoista on suunniteltu 45min. pituisia tuokioita eri taideaineita painottaen. Tuokioita on kokeiltu ja kehitetty Varkauden, Leppävirran, Joroisten ja Heinäveden esiopetusryhmissä.

Runomuotoisessa teoksessa kerrotaan Kerkko-kirahvista, joka tahtoisi tanssia, mutta kokee olevansa muita kömpelömpi ja luulee, ettei osaa. Kerkko kuitenkin löytää tanssin riemun, kun kuuntelee viidakon omaa äänimaisemaa, mielimusiikkiaan. Kerkko tanssii ja muut iloitsevat hänenkin puolestaan. Kantavia teemoja ovat ystävyys ja erilaisuus.

Vastaavaa 45min. tuokion runkoa voi soveltaa myös muiden lastenkirjojen käsittelyyn eri taideaineiden keinoin.

Kirahvi tahtoo tanssia -tanssituokio

Tanssin suunnittelijaopettaja Anna Savolainen, Soisalo-opisto

  1. Tutustuminen: rytmitellään piirissä jokaisen nimi vuorotellen.
  2. Kirjaa luetaan ensimmäiset 3 sivua, mietitään millainen Kerkko on?
  3. Lämmittely: musiikki soi ja liikutaan ensin kävellen ->musiikki seis ja kaadutaan lattialle pitkillä honteloilla jaloilla. Liikkumistapoja esim. hyppely, isosti pitkillä jaloilla, nopeasti, omalla haluamallaan tavalla.
  4. Jatketaan tarinaa siihen saakka, kun leijona tulee.

Tutustutaan valssiin ja rokkiin. (ajan puitteissa myös lattarit ja tango)

– valssi keinuu (Limusiini 14)

– rokki twistaa ja askel viereen ja temppuilee lattialla. (The Commitments: 8)

– lattarit bailaa , ristiaskeleet (Santana)

– terävät käännökset (Gotan Project)

  1. Luetaan satu loppuun asti ja musiikki soi hiljaa taustalla.
  2. Tunnekuja: puolet ryhmästä seisoo kujassa aivan hiljaa ja toiset kävelee läpi ja toisin päin. Seuraavaksi kujassa hurrataan ja kannustetaan kaikkia vuorollaan. Puretaan tilanne, mille tuntui? Eli pohditaan kuinka kohdellaan kaveria ja mille se tuntuu.
  3. Kirahvin oma tanssi: omat lempi tanssiliikkeet yhdistettynä minun kokoamaani tanssin pätkään.

– musiikki soi, saa miettiä ja kokeilla omat lempijutut

– kootaan aikaisemmin harjoitelluista yhteinen pätkä

– liitetään omat liikkeet yhteiseen osaan.

  1. Hellimispiiri: puolet jää istumaan lattialle ja puolet kiertää selkien takana, pysähtyy kaverin luo

–  sormenpäillä rummuttelu

–  taikapensselit: sormet tekevät kiemuroita ja koukeroita

–  kissan tassut: silitykset

ja vaihdetaan toisin päin.

Kirahvi tahtoo tanssia -draamatuokio

Taidekasvattaja Minnamaria Koistinen, Lastenkulttuurikeskus Verso

  1. Tähdet: lapsi esittelee itsensä piirin keskellä – toiset hurraavat
  2. Satu luetaan juhliin asti (Ja paviaanit piirissä…)
  3. Yhdessä tanssitaan musiikin tahdissa (afrikkalainen rytmikäs ja iloinen musiikki)
  4. Satu jatkuu kun Kerkko jää yksin
  5. Yksinäisen, surullisen kehon liikkeet kaikki yhdessä -> patsaat (jähmetytään patsaaksi tunnetilassa)
  6. Pilkkaavat ja pilkatut ryhmät vastakkain – Kerkko-kirahvit vastaan muut eläimet (ryhmät vaihtavat osia) – saa lällättää ja huudella pilkkaavia nimityksiä! – keskustelu: Miltä tuntui pilkata/olla pilkattuna?

– korostetaan lapsille, että kysymys on roolihenkilöistä ryhmässä, että lasta itseään ei pilkata!

  1. Satu jatkuu: Kirkas kuu.. ja uusi kaunis musiikki (Massenet: Meditaatio oopperasta Thais) – tanssitaan yhdessä
  2. Kannustuksen kuja ja hurraa- huudot – muodostetaan rivit vastakkain ja tehdään sola, yksitellen lapset kulkevat solan läpi ja muut hurraavat
  3. Jokainen saa näyttää oman liikkeen piirissä – muut toistavat (voi käyttää iloista musiikkia)
  4. Loppurentoutus – taputus olalle, silitys ja kaunis sana kiertävät piirissä

Kirahvi tahtoo tanssia -musiikkituokio

(musiikkipedagogi Elsi Kinnunen)

  1. Taikakivi: kerro yksi asia, jossa olet hyvä (piiri) – jos ei keksi, toiset auttaa
  2. Luetaan satua viidakkojuhliin asti.
  3. Tehdään rytmipiiri, jossa jokainen keksii vuorollaan viidakkorummutuksen (kehorytmein) ja toiset toistavat sen (2-3 kierrosta), voi ottaa myös ryhmissä
  4. Viidakkotanssit: vapaata liikettä musan soidessa, kun musiikki pysähtyy soitetaan viidakkorummutuksia. (Musiikki: Mongo Santamaria/ Mongo’s boogaloo), noin kolme eläintä
  5. Satu jatkuu Kerkon repliikkiin: ”En kai pysty mihinkään.”
  6. Mietitään, miltä Kerkosta tuntuu. Tehdään yhdessä eläinten ilkeää naurua ja Kerkon surullisia ääniä (ulinaa, nyyhkytystä jne.)
  7. Satu jatkuu: ”Kirkas kuu jo sädehtii…” -kohdasta loppuun asti. (Taustalla soi musiikki: Selim Palmgren/ Kevätyö op. 27 No 4)
  8. Mietitään, miten hyvältä Kerkosta tuntui, kun häntä kehuttiin. Keksitään ”kehuja”: mahtavaa, upeaa, olet hyvä jne.
  9. Harjoitellaan tsemppilaulu Kerkolle, jonka sävelsin kirjasta poimittuihin lauseisiin. Lauluun kuuluu myös leikki. huom. skannataan nuotti: Tsemppilaulu Kerkolle!
  10. Loppurentoutus.

Eläinten yhteistanssi kuutamossa. Tanssitetaan piirissä suurta kangasta (kuu). Musiikkina Palmgrenin Kevätyö. Lopuksi eläimet (lapset) menevät nukkumaan kankaan alle. Aikuiset silittävät heidät uneen rauhallisen musiikin tahdissa. Viimeksi käytin Angelique Kidjon musiikkia.

Kirahvi tahtoo tanssia – kädentaitotuokio

Ohjaustoiminnan artenomi Mari Kervinen, Lastenkulttuurikeskus Verso

kerkko
Kerkko-keppinukke oli mukana tuokioissa. Materiaalina Kerkossa on käytetty sukkaa, korkkeja, kangaspaloja ja sisäpuolella on perusnasurvin sauvana.

Leikkitila järjesteltiin ennakkoon luomaan innostavaa tunnelmaa.

Asetin tilaan pienoistaidenäyttelyn omista kesän näyttelytöistä, koska esittivät aiheiltaan viidakon eläimiä ja hassuja eläimiä sekä kaksi ihmishahmoa, jotka olivat jotenkin ”erilaisia”. Myös huopainen kolmiulotteinen roikkuva eläinfiguuri oli esillä. Vihertävä kuviollinen liina oli myös rekvisiittana ja johdattelijana teemaan. Kierrätysmateriaali keppinukke Kerkko kirahvi oli esillä kirjan kanssa. – Mari Kervinen, ohjaustoiminnan artenomi

Tuokion tarvikkeet:

kangaspaloja, lankoja, matonkuteita, korkkeja

värit, sakset ja liimaa astioineen.

Lattialle teipattuna suurien suojamuovien päälle iso pala rakennuspaperia

Tuokion kulku

Alkuun tulimme piiriin katsomaan ja kuulemaan tapaamiskerran teemasta. Oman esittelyni jälkeen käytiin näyttelyn taulut läpi ja sitten matkasimme Kerkon matkaan. Kerkko- sauvanukke oli tarinassa mukana. Tehtiin myös hieman tarinan ääniä. -Mari Kervinen, ohjaustoiminnan artenomi

– Pohditaan erilaisia eläimiä ja ihmisiä; jokainen on omanlainen ja se on hieno juttu.

– Puhutaan myös kaveruudesta ja yhdessä tekemisestä, kirjasta ja sen tapahtumista.

– Matkataan suurelle paperille askartelemaan oma viidakkomaisema, jossa kaikki ovat sovussa, ystäviä keskenään. Jokainen tulee paperille yhtä aikaa tekemään omaa ja yhteistä tuotosta.

– Lopuksi kirjoitetaan ylös jokaisen kertoma asia teoksesta. Luetaan tekstit ääneen.

Loppuun teimme jokainen vuorollaan oman viidakkoliikkeen ja matkimme toistemme liikettä. -Mari Kervinen, ohjaustoiminnan artenomi

Kirahvi tahtoo tanssia -sanataidetuokio

Sanataideohjaaja Tiina Kontro-Heiskanen, Lastenkulttuurikeskus Verso

 * Esittely ja lämmittelynä aakkosrivi etunimen ensimmäisen kirjaimen mukaan. Oman nimen jälkeen sanotaan yksi asia, jota on kiva tehdä kaverin kanssa.

* Lattialle istuutuminen. Sadun lukeminen viidakkojuhliin asti.

* Käsinuket lapsille – erilaisia eläimiä, kuten flamingo, leijona, perhonen, hämähäkki, käärme, pupu. Pienessä ryhmässä lapset tulivat korista valitsemaan käsinuken. Isossa ryhmässä kiersin korin kanssa, josta lapset saivat valita.

* Viidakkojuhlatunnelmaa – tilassa liikkumista ja jammailua omien eläinten kanssa. Ohjeistuksena: miten oma eläin tanssii, rokaten, räpäten, valssaten. Eläimet voivat seurustella ja tanssia keskenään, ilman juoksemista tai kamppailua. (musiikki: Honey B, rytminen kappale, erilaisia instrumentteja, laulua on melko vähän, mutta vahva ääni).

* Istutaan takaisin, eläimet saavat jatkaa olemistaan lasten luona. Lapsille: Haluatko esitellä ja kertoa jotain hahmostasi, onko sillä nimi, mistä se tykkää ja asuu..?

* Satu jatkuu Hoikkien heinien helinään asti.

Sanotaan yhdessä taikasanat ”Hoikat heinät helisevät, suloisimmin suhisevat (käsiä suhistetaan yhteen). Suuret puut kahisevat (käsiä kahistetaan jalkoihin), salaisimmin suhisevat.” Toistetaan vielä taikasanat.

* Satu jatkuu. Kun kuu syttyy taivaalle, sytytän pienen (led)lyhdyn.  Satu jatkuu Kerkon riemuun, ”kuvittelee liitävänsä, ilmavasti kiitävänsä”. Sanoin ääneen: ” Kerkko on löytänyt oman juttunsa.” Lapsille; missä sinä olet hyvä? (syömään porkkanoita, solmimaan kengännauhoja, pyöräilemään..?)

Lyhty kiertää lapselta lapselle ja jokainen kertoo vuorotellen asian, jossa on hyvä.

* Satu jatkuu loppuun asti.

* Lapset ottavat lähistöltä parit ja valitsevat yhdessä yhteisen pallon. (Korissa on nystyräpalloja ja myös erilaisia pomppupalloja, joiden sisällä voi olla esim. sammakko tai hilettä ja vettä).

* Rentouttava hieronta – pallohierontaa kaverin selkään. Ohjeistus; pallot, sekä eläimet voivat hieroa, eläimet ovat siis yhä lapsilla. Sanon, että käyn sitten hipaisemassa, kun on aika vaihtaa vuoroja hierojasta hierottavaan. Musiikkina rauhallinen yli 6 minuutin laulu Tommy Lindgreniltä ”Maa, jossa kaikki on toisin” (Ipanapa 1)

 

Isomman ryhmän kanssa aika täyttyi tällä ohjelmalla. Pienemmällä kokoonpanolla jammailtiin vielä eläinten kanssa (laitoin mukaan myös enemmän metsän eläimiä, sekä kotieläimiä) Tämä tuntui olevan suosittua, taustalle laitoin Kalle Aholan ”Vertti Karhunkaatajan pojan”. Jammauksen jälkeen lapsilla oli taas kerrottava eläimistään. Varalla kuljetan mukanani myös Rory´n tarinakuutioita (nopat, joiden kyljissä eri kuvioita), joiden kanssa ja avulla voi kertoa tarinoita.

-Tiina Kontro-Heiskanen, sanataideohjaaja